Meksiko on Brasilian jälkeen Suomen toiseksi suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Täällä toimii noin 40 suomalaisyrityksen tytäryhtiötä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto ylittää kaksi miljardia euroa, sekä kymmenkunta tuotantolaitosta. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan noin 350 suomalaisyritystä vie Meksikoon.

Toukokuussa 2026 tämän suhteen sääntökehikko uudistettiin. Uutisointi antoi ymmärtää, että asia on nyt valmis. Ei ole.

Kaksi sopimusta, ei yhtä

1. toukokuuta 2026 Mexico Cityssä allekirjoitettiin kaksi erillistä asiakirjaa.

Modernisoitu globaalisopimus on niin sanottu jaetun toimivallan sopimus. Se edellyttää ratifiointia kaikissa 27 jäsenvaltiossa sekä Meksikossa. Tämä vie vuosia.

Väliaikainen kauppasopimus kattaa vain EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvat asiat. Jäsenvaltioiden ratifiointia ei tarvita. Se sisältää tullien poiston ja julkisten hankintojen avaamisen — eli käytännön kaupalliset vaikutukset.

Ero on olennainen: lähes kaikki nyt puhuttavat hyödyt tulevat väliaikaisen sopimuksen kautta. Yksi keskeinen ei tule.

Missä prosessi menee

EU:n puolella väliaikainen sopimus on valmis. Euroopan parlamentti antoi hyväksyntänsä 8. heinäkuuta 2026 ja neuvosto teki päätöksen 14. heinäkuuta 2026.

Meksikon ratifiointi oli tätä kirjoitettaessa kesken. Sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun molemmat osapuolet ovat ilmoittaneet menettelyjensä päättymisestä. Neuvoston arvion perusteella tämä osuu loppuvuoteen 2026 tai alkuvuoteen 2027.

Tänään ei siis ole muuttunut mitään. Tullit ovat samat kuin viime kuussa. Muuttunut on se, että ajankohta on nyt ennakoitavissa — mikä on eri asia ja hyödyllisempi kuin otsikko.

Kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida

Tullit. Yli 98,7 prosenttia tullinimikkeistä vapautuu kokonaan. Maataloustuotteissa poistuu 95 prosenttia Meksikon jäljellä olevista tulleista — ja kyse ei ole pikkusummista: esimerkiksi juustolla ja sianlihalla tullit ovat tällä hetkellä jopa 45 prosenttia. Komissio arvioi eurooppalaisten viejien säästävän jopa 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Julkiset hankinnat osavaltiotasolla. Eurooppalaiset yritykset pääsevät ensimmäistä kertaa Meksikon osavaltiotason julkisiin hankintoihin. Tässä kannattaa olla täsmällinen: kyse ei ole kaikista 32 osavaltiosta vaan 14:stä, joihin kuuluvat muun muassa Mexico City, Nuevo León, Jalisco, Querétaro, Guanajuato ja San Luis Potosí. Käytännössä ne osavaltiot, joissa eurooppalainen teollisuusyritys ylipäätään haluaisi tarjota.

Investointisuoja — mutta ei vielä. Uusi Investment Court System, joka korvaa vanhan riidanratkaisumekanismin, sisältyy modernisoituun globaalisopimukseen — ei väliaikaiseen kauppasopimukseen. Se edellyttää siis koko ratifiointipolun läpikäymistä 27 jäsenvaltiossa ja Meksikon senaatissa. Tämä on tärkeää, koska investointisuojaa siteerataan useimmin syynä sitoutua Meksikoon nyt. Perustelu on keskipitkällä aikavälillä pätevä mutta tänään ennenaikainen. Jos investointipäätös nojaa Investment Court Systemiin vuonna 2026, se nojaa mekanismiin jota ei vielä ole.

Konteksti on suotuisa

Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio johti maaliskuussa 2026 kymmenen yrityksen kauppavaltuuskuntaa Meksikoon painopisteinä turvallinen yhteiskunta ja energia. Saman kuun aikana presidentti Claudia Sheinbaum otti vastaan yli sadan pohjoismaisen yritysjohtajan valtuuskunnan.

Samaan aikaan Pohjois-Amerikan suunta on muuttunut epävarmemmaksi: USMCA-sopimusta ei uusittu heinäkuun 2026 tarkastelussa, ja se siirtyi vuosittaiseen tarkasteluun vuoteen 2036 asti. Noin 83 prosenttia Meksikon viennistä menee Yhdysvaltoihin. Eurooppalainen väylä ei siis ole vaihtoehto Yhdysvalloille vaan välttämätön toinen linja.

Mitä nyt kannattaa tehdä

Laske tuontikustannus uudella tullitaululla ennen kuin sopimus astuu voimaan — nimikkeet on julkaistu. Tarkista, ulottuuko hankintojen avautuminen omaan toimialaasi ja niihin 14 osavaltioon. Suunnittele investointisuojan varaan, mutta älä nojaa siihen vielä. Ja varmista voimaantulo ennen toimenpiteitä: Meksikon ratifiointi oli kesken tätä kirjoitettaessa.

Miksi kirjoitan tästä

Olen asunut ja johtanut liiketoimintaa Meksikossa lähes kaksi vuosikymmentä — rakentamista, kaivostoimintaa, vähittäiskauppaa ja niiden talousohjausta. Sitä ennen Big 4 -tausta tilintarkastuksessa ja IFRS:ssä, KHT-pätevyys vuoden 2005 tutkinnosta, jäsenyys tällä hetkellä lepäävä ulkomailla vietettyjen vuosien vuoksi.

Suomalaisyritykselle Meksikossa ratkaisevaa ei yleensä ole sopimusteksti vaan se, mitä siitä käytännössä seuraa omalle kustannusrakenteelle. Siinä autan.

[email protected]

Lyhyempi versio julkaistiin ensin LinkedInissä.

← Takaisin Näkökulmiin